Artikkelit

Yhteistyön haasteet ja mahdollisuudet

Työn sähköistymisen myötä kasvokkain työskentely vähenee. On helppoa laittaa viereisessä huoneessa istuvalle sähköpostia sen sijasta, että odottaisi sopivaa keskusteluhetkeä.  Miten käy työyhteisötasolla yhteisöllisyyden ja yksilötasolla sosiaalisten taitojen, kun työtä tehdään paljon itsenäisesti, yksin tai etänä? Entä miten sujuu yhteistyö rajapinnassa eri organisaatioiden välillä, jotka tekevät yhteistyötä?

Tutkimuksen mukaan monet työntekijöistä edelleen haluavat tavata kasvokkain ihmisen, jonka kanssa tekevät yhteistyötä. Etenkin projektiluonteisessa työssä yhteistyön merkitys korostuu.

Miten omalla työpaikallasi yhteistyö sujuu eri toimijoiden kesken…

– Onko vuorovaikutus riittävää ja sujuvaa?

– Mikä on työn toimivuuden ja tehokkuuden kannalta mieleisintä?

– Onko sisäiselle tiimityölle liikaa vai liian vähän aikaa?

– Miten kontakteja oman organisaation ulkopuolelle ja verkostoihin ylläpidetään?

 

Aiheeseen liittyen tutkimusta:

http://www.ttl.fi/fi/uudettiedotteet/sivut/tiedote.aspx?rssUrl=http://publish.ne.cision.com/Release/GetDetailInLegacyFormat/07DD10FD94458247

 

Varhaisen vuorovaikutuksen onnistuminen on lapsen perusturvallisuuden edellytys

Varhaisen vuorovaikutuksen tärkeys kiintymyssuhteelle ja lapsen suotuisalle kehitykselle on ollut jo pitkään tiedossa. Lapsen perusturvallisuus syntyy ensimmäisinä elinvuosina. Tärkeää, että vanhempi ei ole vaan fyysisesti läsnä, vaan vanhemman tulee myös tunnetasolla olla läsnä.

Tässä artikkelissa on mielenkiintoista näkökulmaa emotionaalisesta saatavilla olosta, reagoinnista lapsen tunteisiin ja myös sukupuolieroista vuorovaikutuksessa.

Lue:

http://psykologia.fi/uusin-numero/otteita-lehdesta/70-tieteelliset-artikkelit/358-lapsen-ja-vanhemman-valisen-emotionaalisen-saatavillaolon-merkitys-lapsen-kehityksessa-ja-hyvinvoinnissa

Vuorovaikutus esimiehen kanssa

Onko työpaikallasi vapaa keskustelukulttuuri, entä minkälainen on esimies-alaissuhde? Monesti esimieheltä kuuluu palautetta silloin, kun on mokannut tai jokin asia ei ole mennyt suunnitellun mukaan. Alla olevassa englanninkielisessä artikkelissa on vinkkejä siitä, miten voisit kehittää vuorovaikutusta esimiehesi kanssa.

Kysytkö sinä koskaan maanantai-aamuna pomoltasi, miten hänen viikonloppunsa sujui?

http://www.foxbusiness.com/personal-finance/2013/11/15/8-questions-to-ask-your-boss-to-get-ahead/

 

 

Uhkaavatko älypuhelimet onneamme?

Teknologinen kehitys on tuonut mukanaan vapautta, mutta kääntöpuolena se myös vangitsee. Se jopa tavallaan uhkaa onnellisuuttamme vähentäen perinteistä kanssakäymistä ”face to face”. Internet ja sosiaalinen media ovat avanneet uusia ulottuvuuksia ja yhteydenpito on helppoa maailman joka kolkkaan, mutta nykyään jo hyvin pienten lasten ja nuorison, mutta myös monien aikuisten elämää hallitsee internetin sosiaaliset mediat, tietokonepelit, älypuhelimet monine sovelluksineen. Taannoin uutislehdessä peliasiantuntija toi esiin, että tietokonepelit eivät useinkaan ole sopivassa määrin pelattuna lasten kehitykselle häiriöksi, vaan päinvastoin ne ovat lasten kognitiivisia taitoja – kuten loogista päättelykykyä – kehittäviä. Kuitenkin maksimissaan 2 h/vrk on lapselle ja nuorelle suotuisa aika viettää ruudun edessä, eli tv:n, tietokone-, tai kännykkäpelien maailmassa. Kuinka moni pysyy tässä?

Miten internet ja älypuhelimet hallitsevat sinun arkeasi? Miten jatkuva saatavilla olo vaikuttaa keskittymiskykyysi, oppimiseen, työntekoon? Entä havaintopsykologisesti ajateltuna jääkö teknologian vallan alla jotakin ympäristöstämme havaitsematta, aistimatta? Pystyisitkö sinä olemaan ilman puhelintasi tai sosiaalista mediaa edes vuorokautta?

Tutustu Jessica Groganin artikkeliin:

http://www.psychologytoday.com/blog/encountering-america/201309/how-do-our-smartphones-threaten-our-happiness