Ajatuksia vuoden 2021 lopussa

Aika kulkee eteenpäin ja uusi vuosi vaihtuu jälleen. Monesti vuoden lopulla on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään kulunutta vuotta.

Mitä maailmalla tapahtui, mitä lähiympäristössä tapahtui, entä mitä omassa henkilökohtaisessa elämässä tapahtui?

Elämään kuuluu ilot ja surut. Mietin itse, että vuoden kohokohdat syntyivät pienistä arkisista asioista ja työstä sekä siinä onnistumisessa, mikä luo miellekkyyden kokemusta elämässä.  Iloa siitä, että on saanut olla melko terveenä tänä kuormittavana pandemia-aikana, ja vähitellen myös vuoden ajan vaivannut nilkkavaiva on jo parempaan päin. Maailmalla ei ole pandemia-aikana tullut reissattua ja elämää on eletty lähiympäristössä pieniä kotimaanreissuja tehden.

Työterveyshuollossa monesti tapaan vastaanotolla ihmisiä, joilla fyysiset ja/tai psyykkiset rajoitteet estävät tekemästä työtään. Tällöin kuntoutuksen tärkeys on suuri, jotta yleinen toimintakyky ja työkyky palautuisi. Se, että saa olla auttamisammatissa, motivoi työssä ja monet terveydenhuollon työntekijät kutsumustyössään ovatkin. Paljon kuluneena vuonna on mediassa puhuttu terveydenhuollon, etenkin hoitohenkilöstön jaksamisen haasteista. Tämä on todellinen ongelma terveydenhuollossa ja siihen myös jatkossa toivotaan jaksamista paremmin tukevia ratkaisua työntekijöille.

Elämme suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, jossa aikaansaamista ja suorituksia arvostetaan. Tehokkuus on pitkään ollut hyve, vaikka kaikki tietää, että sillä on myös kääntöpuolensa. Taannoin luin kirjaa itsemyötätunnosta ja kuuntelin äänikirjaa ”Hyvän itsetunnon ABC”. Tänä kuormittavana aikana on tärkeää oppia myös itsemyötätuntoa, joka on avain parempaan itsetuntemukseen ja itsetuntoon, mihin liittyy kunnioitus, arvostus ja luottamus itseään kohtaan.

Tunnistanko itsekriittisyyden? Toiminko omien vai muiden odotusten mukaan? Minkälaista on omien arvojen mukainen elämä? Mitä ympäristö vaatii minulta, entä mitä itse vaadin itseltäni?

Näillä avoimilla kysymyksillä kohti uutta vuotta, jonka toivon olevan taas sisältörikkaampi kuin kulunut vuosi sekä toivotan hyvää vointia ja voimia edelleen jatkuvaan pandemia-aikaan kaikille!

 

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2022!

 

 

 

 

 

Covid-19 mene jo pois!

Aika kuluu vauhdilla ja viime nettisivun ajankohtaispäivityksestä on todella pitkä aika. Tämä osittain siksi, että päivityksiä jaan ajankohtaisista asioista, ilmiöistä ja vain arkisista mietteistä myös yrityksen sosiaalisessa mediassa Facebooken ja Instagramin välityksellä.

Toisaalta kun tuota edellistä tekstiä lukee, niin pettymykseksi voidaan todeta, että sama pätee edelleen. Koronapandemia ei ole vieläkään ohitse, vaikka jo viime vuoden lopulla ensimmäisten rokotusuutisten jälkeen kovasti toivoimme, että pian oltaisiin vapaassa, normaalissa tilanteessa.  Koronavirusmutaatioita on tänä vuonna syntynyt ja kamppailu niiden kanssa jatkuu, mutta luottamus rokotteiden voimaan on suuri niiden estäessä taudin vakavaa muotoa.

Ei unohdeta toiveikkuutta. Syysruskan myötä mahdollisesti rajoituksista päästään, tai ainakin ne höllentyvät merkittävässä määrin, mikäli maamme hallituksen lupauksiin on uskominen. Pandemian vaikutuksia voi tarkastella eri näkövinkkeleistä, mutta se on fakta, että on tärkeää aivan jokaisen mielenterveydelle päästä jälleen vapaammin liikkumaan ja sosialisoimaan.  Lasten harrastukset ovat tänä syksynä olleet melko hyvin käynnissä, mutta myös moni aikuinen kaipaa takaisin vanhoihin tuttuihin harrastuksiinsa, ryhmätoimintoihin ja liikuntaan sekä muun muassa kulttuurin ja taiteen pariin, eläkeläiset viriketoimintaan ja muihin tapaamisiin ilman pelkoa koronatartunnasta.

Sosiaalisen aktivaation merkitys ihmisen hyvinvoinnille on suuri ja tämän puute on ihmisissä aiheuttanut tylsistymistä, passivoitumista ja psyykkistä väsymystä. Ei pidä unohtaa, että ihminen on fyysis-psyykkis-sosiaalinen kokonaisuus ja voidakseen hyvin, jokaisen perustan tulisi olla kunnossa.

 

 

 

 

 

Kohti uutta vuotta 2021!

Näin loppuvuonna 2020 on myös todettava, että kulunut vuosi on ollut kovin haasteellinen. Ei päivääkään ilman koronavirusuutisia ja erityisrajoituksia/suosituksia, mikä jo itsessään on psyykkistä kuormitusta kasvattanut, puhumattakaan henkilökohtaisista muutoksista  ihmisten arjessa ja työssä.  Mediaakin on syytetty jopa paniikin luomisesta epidemian vaikutuksista, vaikka toimittajat tekevät toki vain perustyötään tiedottaessaan asioista. Tosiasiassa pandemiatilanne on muuttanut jokaisen arkea tavalla tai toisella. Jokaiselta on vaadittu joustoa ja etenkin kärsivällisyyttä – uuteen normaaliin sopeutumista. Toiset yksilöt ja perheet ovat kärsineet tilanteesta enemmän kuin toiset. Toivottavasti kuitenkin jokaisen kohdalla tähänkin vuoteen on mahtunut edes ripaus hyvää ja onnea. Todennäköistä on, että vielä pitkälle ensi vuoteenkin korona on arjessamme läsnä, mutta toivoa parempaan epidemian hallintaan saamme rokotteiden saapumisen jälkeen on. Se aika on pian!
SYMBIOOSI Psykologi- ja koulutuspalvelut tarjoaa myös etäpsykologipalvelua koronarajoitusten vuoksi. Aikoja voi varata nettiajanvarauksen kautta tiistai-päiville psykologin tukeen ja konsultaatioon. Ohjaus tapahtuu videovälitteisesti tai puhelimitse. Myös mielialan arviota ja persoonallisuuden kartoitusta voidaan tehdä etänä nettitestauksen kautta.
Otathan rohkeasti yhteyttä!
Hyvää joulun odotusta, terveyttä ja onnekkaampaa ensi vuotta 2021❣️

Koronapandemia muuttaa maailmaa ja ihmisiä

Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin koko maailman väestön elämään. Täten myös suomalaisten elämä on muuttunut rajoitusten ja yhteiskunnan talousvaikutusten myötä – valitettavasti monilla haasteellisempaan suuntaan lisäten psyykkistä kuormittuneisuutta. Toinen on menettänyt työnsä; kun taas toisen työtilanne saattaa olla miltei sama kuin ennen koronapandemiaa.

Asiakkaiden kautta on tullut esiin, että työn tekemisen tapa on monilla muuttunut ja siten vaatinut uudenoppimista ja merkitsevää joustoa työntekijöiltä. Myös psykologien toimintamallit mullistuivat keväällä ja työ painottui etänä tehtävään työhön viestimien kautta, vaikka ammattikuntana olemme tottuneet hyvin tiiviiseen vuorovaikutukseen live-kohtaamisissa.

Koronavirusta ei ole vielä voitettu ja tartuntojen tahti on jopa kiihtyvä kesän seesteisen vaiheen jälkeen. Täten myös SYMBIOOSI Psykologi- ja koulutuspalvelut vastaa tarpeeseen ja tarjoaa asiakkailleen etävastaanottoa. Mikäli koet haasteita jaksamisen kanssa, varaa aika konsultatiivisessa mielessä tai useampi aika lyhytterapeuttisena interventiona (3-5x). Pyritään löytämään ratkaisuja yhdessä!

Psykologin vastaanotto mahdollistuu turvallisen videoyhteyden ja/tai puhelimen välityksellä. Aikoja voit varata ottamalla suoraan yhteyttä asiantuntijaan tai nettiajanvarauksen kautta https://vello.fi/symbioosi/

 

Tässä lisänä kiinnostava linkki ajankohtaiseen tutkimustietoon koronan vaikutuksista yhteiskuntaan ja palveluihin:

http://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/ajankohtaista/koronan-vaikutukset-yhteiskuntaan-ja-palveluihin

Positiivista vai negatiivista stressiä?

Stressi kuuluu jokaisen ihmisen elämään. Yleensä yllättävät tapahtumat tai elämän muutostilanteet nostavat stressitasoamme -olkoonkin kyse positiivista tai negatiivisista muutoksista. Ihmiset sietävät paineita eri tavalla, mikä johtuu erilaisista persoonallisuuksista ja  luonteen piirteistämme. Toiset voivat kokea stressaantuessa voimakkaitakin fyysisen ahdistuksen oireita, kun taas toiset pystyvät kanavoimaan tunteitaan toisaalle ja rauhoittamaan affektejaan, mitä kutsutaan itsesäätelyksi ja stressinhallinnaksi.

Alla linkki Mielenterveysseuran stressitestiin ja keinoja hallita stressiä:

https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n

Oppilashuollon psykologin työnkuvasta

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki hämmensi ammattikuntaamme vuonna 2014 ja tällä erää sote-uudistuksen myötä on paljon ammattikuntaa puhututtanut koulupsykologin rooli jatkossa oppilaitoksissa. Kuitenkin lainsäädännön mukaan Suomen kouluissa on jatkossakin oltava niin koulupsykologi kuin koulukuraattori. Lakisääteisiä tehtäviä ovat niin yhteisöllinen kuin yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö. Yhteisöllinen työ on koko koulun hyvinvointia ja turvallisuutta lisäävää ennaltaehkäisevää työtä, kun taas yksilöllinen työ ennemmin korjaavaa ja myöhempää lasten ja nuorten pahoinvointia ehkäisevää työtä. Oppimisen, koulunkäynnin ja hyvinvoinnin pulmia selvitellään kouluissa, kun taas mielenterveyden ongelmien arviointi ja hoidon suunnittelu on enemmän sote-sektorin vastuualuetta, vaikka roolijako tässä on ollut toisinaan häilyvä. Koulupsykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattilainen, joka toimii koulussa moniammatillisen yhteistyön jäsenenä ja on siten osa koulun tukipalveluita. Terveys- ja sosiaalitoimeen puolestaan kuuluvat perheneuvolan palvelut ja nuorisopsykiatria, joiden kanssa koulupsykologi toimii yhteistyössä.

Lue lisää:

http://www.hs.fi/paivanlehti/16042018/art-2000005642901.html

http://www.hs.fi/paivanlehti/16042018/art-2000005642900.html

http://www.psyli.fi/files/3328/Suomen_Psykologiliitto_ry-n_lausunto_sosiaali-_ja_terveysvaliokunnalle_22.6.2017.pdf

 

Unohtuvatko välillä työelämätaidot?

Työterveydessä toimiessa useasti on asiakaskunnalta kantautunut palautetta johtajuusongelmista ja esimiesvalmennuksen tarpeesta ja varmasti aina kehitettävää löytyy, mutta hyvä myös katsoa asiaa toisesta näkökulmasta ja pohtia työyhteisön alaistaitoja. Esimiestä kohtaan asetetaan usein paljon odotuksia, mutta minkälaista käyttäytymistä yleensä alaisilta vaaditaan?

Pohdittavaksi:

http://www.aamulehti.fi/uutiset/vaikeista-alaisista-ei-puhuta-psykologian-professorin-mukaan-yksi-hankala-tyontekija-voi-pilata-tyopaikan-ilmapiirin-ja-johtajan-elaman-200632393/

Tuleeko tiedottamiseen ja viestintään helpotusta?

Tiedottaminen on yleensä jokaisessa työyhteisössä enemmän tai vähemmän ongelmallista. Useimmat työntekijät ovat varmasti kokeneet sähköpostiviestinnän työpaikalla jopa toisinaan hankaloittaneen yhteistä viestintää, sillä sähköpostia tulee työpäivän aikana niin paljon, ettei kaikkeen infoon ehdi paneutua ja osa tärkeästä infosta hukkuu sähköpostiin. Myös asioita jää lukijalta huomaamatta ja helposti yksipuolisessa viestinnässä syntyy väärinymmärryksiä, ellei niitä pysty reaaliajassa tarkentamaan.

Miten erottaa olennainen viesti tai miten ohittaa viestit, jotka eivät ole juuri sinun kannaltasi tärkeitä? Mitä jos kuitenkin jotakin tärkeää infoa jäi sähköpostitulvasta huomaamatta? Tuleeko kenties helpotusta uusista pikaviesti- tai chat-alustoista työpaikoille vai ratkaiseeko se sähköposti-infoähkyä?

Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Valtonen kertoo, että uusia viestintävälineitä otetaan firmoissa käyttöön kiihtyvällä tahdilla. Mitkä ovat niiden mahdollisuudet ja uhat? Lue lisää:

http://www.hs.fi/teknologia/art-2000005135892.html

Mikä on erityisherkkyyttä?

Psykologi Heiskasen mukaan synnynnäisesti erityisherkkä ihminen on varhaislapsuudesta asti ollut tunne- ja aistiherkkä. Se näkyy yleensä jollain tavoin kaikissa tilanteissa. Aikuisuudessa pitkittynyt stressi tai traumakokemukset voivat olla herkkyyden taustatekijöitä, eikä herkkyys silloin välttämättä ole hermostollista alkuperää.

 

Lue lisää:

http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005023625.html

Työelämä 2020

Tavoite on, että tulevaisuudessa yhä useammalla työpaikalla on uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri, jossa tuotteet, palvelut ja toimintatavat luodaan yhteistyössä. Toiminta on avointa, vuorovaikutteista, hallittua ja ennakoivaa. Uutta teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti, johtaminen on huippuluokkaa ja pystytään luomaan uutta työtä.”

Onko teidän työpaikallanne kehitystä tukeva kulttuuri ja ”oikeanlainen asenne”?

Miten oman organisaation toimintaa voisi kehittää yhä paremmaksi ihmisten ja työntekijöiden hyvinvointia tukien?

Lue lisää:

http://www.tyoelama2020.fi/tyoelama_2020_-hanke