Kohti uutta vuotta 2021!

Näin loppuvuonna 2020 on myös todettava, että kulunut vuosi on ollut kovin haasteellinen. Ei päivääkään ilman koronavirusuutisia ja erityisrajoituksia/suosituksia, mikä jo itsessään on psyykkistä kuormitusta kasvattanut, puhumattakaan henkilökohtaisista muutoksista  ihmisten arjessa ja työssä.  Mediaakin on syytetty jopa paniikin luomisesta epidemian vaikutuksista, vaikka toimittajat tekevät toki vain perustyötään tiedottaessaan asioista. Tosiasiassa pandemiatilanne on muuttanut jokaisen arkea tavalla tai toisella. Jokaiselta on vaadittu joustoa ja etenkin kärsivällisyyttä – uuteen normaaliin sopeutumista. Toiset yksilöt ja perheet ovat kärsineet tilanteesta enemmän kuin toiset. Toivottavasti kuitenkin jokaisen kohdalla tähänkin vuoteen on mahtunut edes ripaus hyvää ja onnea. Todennäköistä on, että vielä pitkälle ensi vuoteenkin korona on arjessamme läsnä, mutta toivoa parempaan epidemian hallintaan saamme rokotteiden saapumisen jälkeen on. Se aika on pian!
SYMBIOOSI Psykologi- ja koulutuspalvelut tarjoaa myös etäpsykologipalvelua koronarajoitusten vuoksi. Aikoja voi varata nettiajanvarauksen kautta tiistai-päiville psykologin tukeen ja konsultaatioon. Ohjaus tapahtuu videovälitteisesti tai puhelimitse. Myös mielialan arviota ja persoonallisuuden kartoitusta voidaan tehdä etänä nettitestauksen kautta.
Otathan rohkeasti yhteyttä!
Hyvää joulun odotusta, terveyttä ja onnekkaampaa ensi vuotta 2021❣️

Koronapandemia muuttaa maailmaa ja ihmisiä

Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin koko maailman väestön elämään. Täten myös suomalaisten elämä on muuttunut rajoitusten ja yhteiskunnan talousvaikutusten myötä – valitettavasti monilla haasteellisempaan suuntaan lisäten psyykkistä kuormittuneisuutta. Toinen on menettänyt työnsä; kun taas toisen työtilanne saattaa olla miltei sama kuin ennen koronapandemiaa.

Asiakkaiden kautta on tullut esiin, että työn tekemisen tapa on monilla muuttunut ja siten vaatinut uudenoppimista ja merkitsevää joustoa työntekijöiltä. Myös psykologien toimintamallit mullistuivat keväällä ja työ painottui etänä tehtävään työhön viestimien kautta, vaikka ammattikuntana olemme tottuneet hyvin tiiviiseen vuorovaikutukseen live-kohtaamisissa.

Koronavirusta ei ole vielä voitettu ja tartuntojen tahti on jopa kiihtyvä kesän seesteisen vaiheen jälkeen. Täten myös SYMBIOOSI Psykologi- ja koulutuspalvelut vastaa tarpeeseen ja tarjoaa asiakkailleen etävastaanottoa. Mikäli koet haasteita jaksamisen kanssa, varaa aika konsultatiivisessa mielessä tai useampi aika lyhytterapeuttisena interventiona (3-5x). Pyritään löytämään ratkaisuja yhdessä!

Psykologin vastaanotto mahdollistuu turvallisen videoyhteyden ja/tai puhelimen välityksellä. Aikoja voit varata ottamalla suoraan yhteyttä asiantuntijaan tai nettiajanvarauksen kautta https://vello.fi/symbioosi/

 

Tässä lisänä kiinnostava linkki ajankohtaiseen tutkimustietoon koronan vaikutuksista yhteiskuntaan ja palveluihin:

http://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/ajankohtaista/koronan-vaikutukset-yhteiskuntaan-ja-palveluihin

Positiivista vai negatiivista stressiä?

Stressi kuuluu jokaisen ihmisen elämään. Yleensä yllättävät tapahtumat tai elämän muutostilanteet nostavat stressitasoamme -olkoonkin kyse positiivista tai negatiivisista muutoksista. Ihmiset sietävät paineita eri tavalla, mikä johtuu erilaisista persoonallisuuksista ja  luonteen piirteistämme. Toiset voivat kokea stressaantuessa voimakkaitakin fyysisen ahdistuksen oireita, kun taas toiset pystyvät kanavoimaan tunteitaan toisaalle ja rauhoittamaan affektejaan, mitä kutsutaan itsesäätelyksi ja stressinhallinnaksi.

Alla linkki Mielenterveysseuran stressitestiin ja keinoja hallita stressiä:

https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n

Oppilashuollon psykologin työnkuvasta

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki hämmensi ammattikuntaamme vuonna 2014 ja tällä erää sote-uudistuksen myötä on paljon ammattikuntaa puhututtanut koulupsykologin rooli jatkossa oppilaitoksissa. Kuitenkin lainsäädännön mukaan Suomen kouluissa on jatkossakin oltava niin koulupsykologi kuin koulukuraattori. Lakisääteisiä tehtäviä ovat niin yhteisöllinen kuin yksilökohtainen opiskeluhuoltotyö. Yhteisöllinen työ on koko koulun hyvinvointia ja turvallisuutta lisäävää ennaltaehkäisevää työtä, kun taas yksilöllinen työ ennemmin korjaavaa ja myöhempää lasten ja nuorten pahoinvointia ehkäisevää työtä. Oppimisen, koulunkäynnin ja hyvinvoinnin pulmia selvitellään kouluissa, kun taas mielenterveyden ongelmien arviointi ja hoidon suunnittelu on enemmän sote-sektorin vastuualuetta, vaikka roolijako tässä on ollut toisinaan häilyvä. Koulupsykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattilainen, joka toimii koulussa moniammatillisen yhteistyön jäsenenä ja on siten osa koulun tukipalveluita. Terveys- ja sosiaalitoimeen puolestaan kuuluvat perheneuvolan palvelut ja nuorisopsykiatria, joiden kanssa koulupsykologi toimii yhteistyössä.

Lue lisää:

http://www.hs.fi/paivanlehti/16042018/art-2000005642901.html

http://www.hs.fi/paivanlehti/16042018/art-2000005642900.html

http://www.psyli.fi/files/3328/Suomen_Psykologiliitto_ry-n_lausunto_sosiaali-_ja_terveysvaliokunnalle_22.6.2017.pdf

 

Unohtuvatko välillä työelämätaidot?

Työterveydessä toimiessa useasti on asiakaskunnalta kantautunut palautetta johtajuusongelmista ja esimiesvalmennuksen tarpeesta ja varmasti aina kehitettävää löytyy, mutta hyvä myös katsoa asiaa toisesta näkökulmasta ja pohtia työyhteisön alaistaitoja. Esimiestä kohtaan asetetaan usein paljon odotuksia, mutta minkälaista käyttäytymistä yleensä alaisilta vaaditaan?

Pohdittavaksi:

http://www.aamulehti.fi/uutiset/vaikeista-alaisista-ei-puhuta-psykologian-professorin-mukaan-yksi-hankala-tyontekija-voi-pilata-tyopaikan-ilmapiirin-ja-johtajan-elaman-200632393/

Tuleeko tiedottamiseen ja viestintään helpotusta?

Tiedottaminen on yleensä jokaisessa työyhteisössä enemmän tai vähemmän ongelmallista. Useimmat työntekijät ovat varmasti kokeneet sähköpostiviestinnän työpaikalla jopa toisinaan hankaloittaneen yhteistä viestintää, sillä sähköpostia tulee työpäivän aikana niin paljon, ettei kaikkeen infoon ehdi paneutua ja osa tärkeästä infosta hukkuu sähköpostiin. Myös asioita jää lukijalta huomaamatta ja helposti yksipuolisessa viestinnässä syntyy väärinymmärryksiä, ellei niitä pysty reaaliajassa tarkentamaan.

Miten erottaa olennainen viesti tai miten ohittaa viestit, jotka eivät ole juuri sinun kannaltasi tärkeitä? Mitä jos kuitenkin jotakin tärkeää infoa jäi sähköpostitulvasta huomaamatta? Tuleeko kenties helpotusta uusista pikaviesti- tai chat-alustoista työpaikoille vai ratkaiseeko se sähköposti-infoähkyä?

Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Valtonen kertoo, että uusia viestintävälineitä otetaan firmoissa käyttöön kiihtyvällä tahdilla. Mitkä ovat niiden mahdollisuudet ja uhat? Lue lisää:

http://www.hs.fi/teknologia/art-2000005135892.html

Mikä on erityisherkkyyttä?

Psykologi Heiskasen mukaan synnynnäisesti erityisherkkä ihminen on varhaislapsuudesta asti ollut tunne- ja aistiherkkä. Se näkyy yleensä jollain tavoin kaikissa tilanteissa. Aikuisuudessa pitkittynyt stressi tai traumakokemukset voivat olla herkkyyden taustatekijöitä, eikä herkkyys silloin välttämättä ole hermostollista alkuperää.

 

Lue lisää:

http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005023625.html

Työelämä 2020

Tavoite on, että tulevaisuudessa yhä useammalla työpaikalla on uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri, jossa tuotteet, palvelut ja toimintatavat luodaan yhteistyössä. Toiminta on avointa, vuorovaikutteista, hallittua ja ennakoivaa. Uutta teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti, johtaminen on huippuluokkaa ja pystytään luomaan uutta työtä.”

Onko teidän työpaikallanne kehitystä tukeva kulttuuri ja ”oikeanlainen asenne”?

Miten oman organisaation toimintaa voisi kehittää yhä paremmaksi ihmisten ja työntekijöiden hyvinvointia tukien?

Lue lisää:

http://www.tyoelama2020.fi/tyoelama_2020_-hanke

 

Mihin työssäni voin vaikuttaa ja mihin en?

Puolet palkansaajista kertoo organisaatioiden mylläyksestä. Se vaikeuttaa keskittymistä työn sisältöön, ja juuri aikaansaamisen tunne motivoisi. Vaikutusmahdollisuudet eivät näytä suojaavan koventuneilta vaatimuksilta, sillä ylemmät toimihenkilöt kärsivät eniten työn henkisestä raskaudesta. Ennakoimattomia muutoksia ja työmäärän hallitsemattomuutta pelänneitä on ollut tällä vuosituhannella kaksi viidestä.

Lue lisää professori Juha Siltalan mietteistä: http://www.hs.fi/mielipide/a1459131677975

Psyykkinen kipu tuntuu myös fyysisenä kipuna

Kun ihminen kohtaa henkistä väkivaltaa, voimakasta surua, koulu- tai työpaikkakiusaamista tai tulee petetyksi ja jätetyksi parisuhteessa, se tuntuu aidosti kuin ”sydäntä särkisi”.  Sosiaalisista syistä johtuva psyykkinen kipu on myös monesti pidempikestoista kuin fyysinen kipu.

”Samoin kuin fyysinen kipu varoittaa meitä vammautumisen vaaroista, sosiaalinen kipu kehittyi viestittämään meille, että olemme ajautumassa ryhmän ulkopuolelle. Aikana, jolloin selviytymisemme oli kiinni ryhmään kuulumisesta, tarvittiin voimakas varoitusjärjestelmä. Evoluutio rakensi sosiaalisen kivun kokemuksen fyysisen kipujärjestelmän päälle ja höysti lisämausteeksi kaiken sen ahdistuksen ja pelon, jotka ovat tuttuja ulkopuoliseksi jääneille. — Kiputeoria toimii myös toisinpäin. Sosiaalisuutemme auttaa meitä kestämään fyysistä kipua.”

Lue artikkeli (Lähde: Hyvä Terveys 4.9.2015)

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/paha_mieli_tekee_kipeaa_kuin_lyonti

Myös vanhempi artikkeli kivun hallintaa sivuavasta teemasta ja luontaisten hermoston mielihyvähormonien toimintaan vaikuttavista tekijöistä:

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/hyva_mieli_hormoneilla